Tänään mulla oli sellanen rento koti päivä. En ottanu mistään paineita, nautin vaan siitä mitä päivä tuo tullessaan. Tänäänhän oli Lapualla taas matsi, jonne siis en mennyt. En kirjota, en pystynyt meneen, koska musta tällänen asenne on nyt se oikea. En aattele, että mun pitäs pystyä, vaan katon miltä tuntuu, jos ei fiilistä tuu, niin ehkä ens kerralla. Näin sitä vaan nyt on edettävä tän asian kans, luomatta itelle mitään suurempia paineita. Hyväksyn sen, että pelkään vielä liikaa, mutta jaksan oottaa, sitä päivää kun pelko vähenee, ja rohkeus voittaa. Uskon kyllä siihen edelleen, että se päivä on tänä kesänä tulossa.
Me avattiin tänään oikeastaan kunnolla toi takapihan terassi kausi. Krillattiin makkaraa ja pihvejä. Oli mukavan kaunis sääkin taas. Oikein oli mukavaa istua siellä, ja nauttia herkuista, pitkän talven jälkeen. Äsken muuten kuulin sieltä jotain kopinaa, ja vilkasin ikkunasta, niin siellähän se meidän kesä vieras oli saapunu, eli siili siellä kopisteli. Se usein kesäisin tulee näin yöllä, joskus päivälläkin, meitä moikkaamaan. On ne jänniä piikki palloja.
Oon nyt aika hyvin saanu tämän koneen toiminta kuntoon, mitä nyt vielä jotain juttuja pitää kattella, ennenkö ollaan täysin päiväjärjestyksessä. Videonkin sain sitten vihdoin ladattua, kun oikein järkeilin. Eiköhän sekin puoli taas ala sujua.
Nyt ei muuta kun kohti uutta viikkoa, ja uusia haasteita.
Elämässä ei muutenkaan kannata ottaa suuria paineita... Meidän pitää aina mennä oikeastaan eteenpäin pelkän fiiliksen pohjalta näin minä ainaskin käsittelen näitä asioita monta kertaa. Mutta toisaalta omalta kohdaltani voin sanoa, sen että minun on joitain asioita vaan tehtävä vaikka ei olisi fiilistä. Mutta asiat tapahtuu niin kuin ne on tarkoitettu.
VastaaPoistaJuuri toi on se mun pahin ongelma, otan paineita tulevista asioista. Sen kun sais vähemmälle, ois elämä paljon helpompaa. Ja totta, joskus vaan eteen tulee asioita jotka on tehtävä, on fiilis sitten mikä vain.
Poista