Minä ja urheilu

Niinhän sitä oltiin sit lätkäs finaalis asti, mitä tos tuli jännättyä. Aivan upeet kisat Suomelta lopulta, vaikka alku oli niin huono. Venäjälle vaan onnittelut, olitte tänä vuonna selvästi paras joukkue, siitä ei oo mitään epäselvää. Mut tää Suomen nuorekas taisteleva joukkue, se oli todella mahtavaa taistelua loppuun asti. Oon kyllä täysin tyytyväinen hopeaan, kun aattelee mikä sukellus uhkas ilman Sveitsin apuja. Kun saatiin mahdollisuus jatkaa, käytettiin se todella upeesti hyväksi.
Mut nyt on kisat sit ohi. Ei ainaskaan vielä tunnu kovinkaan haikeelta, vaan päinvastoin. Kyllä sitä lätkää on taas saanu katella, että hyvä vaan kun loppu. Et se niistä taistoista.

Nyt tää Virkiä fani saa keskittyä taas pesikseen enempi. Pari esimerkkiä siitä kuinka todella mun sydän sykkii Virkiälle. Tänään niillä oli matsi Sotkamossa, jota tietenkin seurasin superin seurantapalvelun kautta, enkä kattonu esim. lätkän pronssi peliä. Jos ois saanu valita kahen välillä, joko Virkiälle tänään voitto, tai Leijonille kultaa, niin oisin valinnu Virkiälle voiton. Ja näinhän se nyt menikin, Virkiä voitti hienosti. Täs yks yö katoin sellasta Virkiän tunnelma videota tulevalle kaudelle. Siinä fiilisteltiin viimme syksyn ratkaisu peleillä. Oli hyvä musa taustalla, tuuletuksia, hyviä muistoja. Sitä katellessa, omia fiiliksiä tarkkaillen, aattelin juuri tätä, mitä tässä nyt yritän teille kaikille kertoa. Kuinka tärkeä mulle on Lapuan Virkiä. Sitä videota katellessa viimme syksyn mestaruus hetket palas mieleen, ja silmät kostui. Nämä kyyneleet oli liikutusta vielä siitä viimme kauden saavutuksesta, mut myös surua siitä, et pääsenkö enää koskaan kokemaan noita hetkiä paikanpäälle.
Onneksi on tv ja netti, missä pääsen elämään mulle niin tärkeitä urheilun huippu hetkiä. Tää mun elämä on niin ykstoikkosta, et siks kai sitä elää niin mukana tos urheilus. On ees jotain, jossa sattuu ja tapahtuu, ja jossa voi elää mukana ruudun välityksellä. Toinen on nämä sarjat ja elokuvat. Niihin voi uppuotua mukaan, ja yrittää ees hetkeksi unohtaa omat murheet. Kai tämä on se mun tapa elää, hakea elämää ruudun takaa. Kun en ite pysty elämään, niin teen sen sit muitten kautta, näin se kait sit menee.
No, tällästä tekstiä repes nyt tuleen tänä yönä, en tiiä miltä vaikutti, mut kuitenkin.

Huikee matsi

No niin, voi hurjaa mikä lätkäpeli oli taas illalla. On tää urheilu ihmeellistä, kun Suomen kisat näytti ensin parin eka pelin jälkee menevän aivan myttyyn. Mut niin vaan Kanada kaadettiin, ja ollaan neljän joukossa. Leijonat löysi sen taistelu vireen todella upeesti, mitä minäkin jo ehin epäillä. Kait se oli toi vaikeuksien tie mitä ne on käyny. Sieltä se nousi taistelutahto näyttää. Oli tosiaan hurjan jännä peli, että ei tahtonu tuolilla pysyä. Nyt oli sellainen tosi jännä paikka eka kertaa näis kisoissa.
Nyt sit vain finaaliin asti, niin sitten vasta jännät paikat tulee.
Palailen ainaskin tän aiheen merkeissä varmaan tos viikonloppuna.

Tarinat jatkuu taas

Nyt on kyllä aika taas kirjotella tännekkin jotain. Taas tuli tällänen hirvee tauko, mutta sen voin sanoa, et lopettaa en aijo. Aina kun sellasta mietin, niin muistutan itelle, et miten paljon tää mulle kuitenkin on antanu, ja merkinny. Se että oon uskaltanu tähän ryhtyä, olla avoin, kertoa mitä tunnen, se merkitsee niin paljon mulle. Eli, tätä kanavaa en tahdo sulkea lopullisesti, vaikka into välillä on kadoksissa. Mutta, nyt oon taas valmis tähän, ja toivotaan että intoa nyt piisais taas edes jonkun aikaa.

Niin, miten mulla menee, eli kuulumisia. No, sanotaan että, elämä on ollu aikalailla taas lukossa viimme ajat. On se vaan ollu taas niin vaikeeta toi lähteminen, yleensä minne vain. Koti jumitus on taas iskeny pahasti päälle. Hyvä kun äitienpäivillä pysty käymään Ylistaros. Sen jälkeen en ollukkaan tätä kotitonttia pitemmällä, kunnes tänään sit oltiin pienellä lenkillä. Vaikka se ei ollu kun ihan pieni pyörähdys tuolla tiellä, niin voi että se tuntu hyvältä. Pääsin hiukan irti näistä oman mielen kahleista. On tämä siis niin järkyttävää. Välillä pystyn liikkumaan paljonkin, asiat onnistuu, pelko vähenee. Sit  yhtäkkiä, ollaan taas täysin jumissa täällä kotona. Kaikki on taas jääny, Seinäjoen reissu, kauppa keikat, lenkkeily, ja tietenkin pesis myös. Niin, pelit on taas alkanu kotipelienkin osalta voitokkaasti. Tiukasti kuitenkin kuljetaan Virkiän matkassa joka pelissä mukana täällä kotonakin. Pelin seurantaan löytyy netistä kyllä hyvä palvelu, mut nyt on taas koko kesä aikaa tehdä se iso tempaus, marssia lukkarilaan paikanpäälle. Kyllä tää olotilakin täs kyllä taas on antanu merkkejä paremmasta, et jospa täältä ahdingosta alkas taas tulla kohti elämää.

Niin, jokohan se kesä nyt on tullu, joka meinasi jo tulla tos hyvinkin ajoissa. Todella ihanaa kun rupeaa tarkenemaan istua tuolla takapihalla. Sinne vaan ei nyt voi mennä kovin helposti, kun on tämä meidän Miisu karkulainen, jota pitää varoa päästämästä vapaana ulos. Sille itelle ei vaan meinaa mennä jakeluun, että ulkona ollaan kiinni remmessä. Ymmärtää tietenkin kun se oli niin kova reissaamaan, vaikka olihan se jo siellä koiratarhallakin sisätiloissa. Onhan tää ollu välillä aikamoista sähellystä, kun Väinökään ei vielä oo täysin sisäsiisti. Mattoja ei kannata vielä haaveilla lattiaan, joita kyllä jo monen kuukauden jälkeen kaipais. Mut kaippa se tästä.

Huomenna, tai siis periaattees tänään, on urheilu jännitystä ilmassa. Lätkän mm-kisat alkaa huipentua, kun alkaa pudotuspelit. Suomikin pääsi mukaan Sveitsin avustuksella, että siitä iso kiitos sinne suuntaan. Nyt vaan on sit kova koitos, kun pitäs Kanada tiputtaa, ups! Joo, en oo kovinkaan toiveikas, että onnistuis, mut hienoa kun päästiin ainaskin kokeileen. Sen verran on ollu leijonien touhu huteraa, mut jospa nyt irtois. Täytyy toivoa, ja jännittää.

On muuten ihanan lyhyt jo toi täysin pimeä aika yöllä. Näin kun valvoo öisin, sen huomaa. Ei täs enää ehdi nukkumaan pimeessä, niinkun nytkin on jo aurinko nousemas kovaa kyyttiä.
Mut joo, tää oli taas tosi ihanaa kertoa kuulumisia teille kaikille. Saattaapi olla, et jatkoa seuraa jo ens yönä. Tuun kertoon mun lätkä tunnelmista, ainaskin jos Suomi voittaa. Katellaan.