Mun on ihan pakko taas vähä purkaa tunteitani teille.
On nimittäin pieni ongelma. Niin kuin tos eilen kirjotin, että pitäs laittaa itseä taas likoon. Helpoitenhan se käy niin, että lähden emännän kans liikkeelle. Mutta kun niitä tilaisuuksia ei nyt näytä kovin herkästi tulevan.
Viimme aikoina emäntä on ollu äitinsä ja siskonsa kans paljon liikenteessä, ja siihen naisten porukkaan minä en haluu tunkea. Eli, mun täytys lähteä yksin liikkeelle. Mutta minne sitä sitten lähtis. Emäntä tietenkin hoitaa ton ruoka puolen ostokset, kun kerran naisten kans ruokakauppaan menevät. Ei oo sellasta paikkaa minne mulla ois asiaa, paitsi joskus, hyvin harvoin.
Mä tarvisin hyvän ystävän, joka asuisi täs lähellä. Sellasen jonka kans vois lähteä vaikka kaupunkiin ajeleen, tosta noin vaan, kun siltä tuntus. Mutta sellasta mulla nyt vaan ei oo, ja täs tilanteessa sellasen hankkiminen on lähes mahdotonta.
No, eiköhän täs nyt kuiteskin lähipäivinä päästä emännän kans kahestaan, ainaskin lähikauppaan. Seinäjoen reissu tekis kyllä nyt hyvää mulle henkisesti. Haastetta, ja onnistumisen tunnetta, sitä kehiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti