Ihanaa kun saa pitkästä aikaa surffata tällä isolla tv ruudulla. Väinön takia ei oo uskaltanu vetää piuhoja, mut nyt aattelin koklata, eikä vielä oo kaveria ees näkyny. Eiköhän se pikkuhiljaa opi nää mun netti systeemit. Viikonloppuna ainaskin pitäs kattoo pesistä netistä, ja saada kuva tähän isolle ruudulle. Virkiä taistelee halli mestaruudesta Raumalla, toivottavasti hyvin tuloksin.
Tänään oli taas ihana käydä lenkillä, päivän kotona olon jälkeen. Tuntuu niin hyvältä päästä ees lenkille, pois kotoa. Sitä on nyt tullu lähettyä lähes päivittäin lenkille, emännän ja Väinön kans. Ehkä täs kevään innottamana rupeis taas saamaan muutakin toimintaa itestä irti. On sellanen kaipuu, tai halu, niin vois kai sanoa, haluais elää. Kaipaa kokemuksia, elämyksiä, myös sitä pelottavaa sosiaalista kontaktia ihmisten kanssa. Jotenkin se sosiaalisuus, sen tarve, on mun sisällä voimakkaana. Itestä ainakin tuntuu, että mun sisällä on hyvyyttä ja lämpöä, jota haluis jakaa. Suoraan sanottuna, haluis olla kiltti ja ystävällinen. Tässä kai törmää taas siihen, mitä ite on aikoinaan kokenu. Mua sattui niin paljon, kun mulle oltiin ilkeitä, että jotenkin ite haluis välittää päinvastasta käytöstä. Mutta, miksi kaiken pitää olla niin pelottavaa. Elämältä vois saada niin paljon enemmän.
No, jospa täs ens viikolla käytäs Seinäjolla, jossa en aikoihin taas oo käynykkään. Ehkä jossain kaupas sisälläkin meikäläinen, ainaskin krillillä vois käydä syömäs. Pitkään aikaan ei oo tullu taas käytyä missään kaupas, että haastehan se on, mut tiedän kuinka hyvältä se tuntuu, jos toi reissu tehään. Jospa tämä tästä lähtis taas parempaan suuntaan.
Kiitos, että sain purkaa ajatuksiani taas teille lukijani. Tuntuu niin hienolta taas kirjotella tänne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti