perjantai 6. syyskuuta 2013

Mestaruus lähenee

Mahtavaa, Lapua vei ekan finaalin. Isän kans sitä täs keskiviikko iltana jännättiin. Tiukkaa oli vääntö, niin kun finaalissa kuuluu ollakkin. Kyllä siinä ihan hyvin sai fiilistellä, vaikka ei paikan päällä oltukaan. Tunnelma välitty, mutta oishan se tietysti vielä parempi olla siellä, mutta hyvä näinkin. Nyt sitten tulee ihan super viikonloppu, kun sekä naiset että miehet pelaa finaaleita lauantaina ja sunnuntaina. Ja kaikki pelit saa näkymään tähän tv-ruudulle, että sikäli mahtava homma.

Saatiin sit julkkikset bb taloon. Ihan vaikuttaa hyvältä sakilta. Ootin ehkä vähä kovempia nimiä enempi, mut vaikeetahan sinne sellasia on saada. Kyllä nämä ihan ilosta juttua tuntuu saavan aikaan, että eiköhän tästä hyvä kausi oo tulos. Extraa ja liveä oon nyt täs seuraillu. Se illan päälähetys on niin vanhaa matskua, että ei sitä oikein jaksa kattoo. Suosikkia ei tarvinnu pitkään miettiä, Sara kaunokainenhan se on.

Nyt se on sitten Halla virallisesti kuollut. Ilmoitettiin se asia kennel liiton sivuilla. Oli molemmilla kyynelten paikka siinä hetkessä. Jotenkin tuli taas sellanen olo, että voiko asia olla niin. Mut niinhän se on, eikä siitä muuksi koskaan enää muutu. Kaipaus vaan on niin kova, kuiteskin aina välillä. Mutta saahan se ollakkin, kun Halla on ollu vasta kolme viikkoa poissa. Ehkä se mun onnen tunne, on sitä kun Hallan tuskat on nyt ohi. Hallan on nyt hyvä olla, siellä jossain missä murheet on poissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti